Opintokokonaisuutta kasaamassa

Opintokokonaisuutemme pituudeksi päätettiin kymmenen oppituntia perustuen asiantuntija-apumme arviointiin realistisesti käytössä olevasta ajasta KeTun (kestävä tulevaisuus) käsittelyyn. Tuntimäärät laskelmoitiin ilmiöaineidemme mukaan. Myöhemmin totesimme, että ilmiöön saisi helposti kiinnitettyä kaikki muutkin kouluaineet ja näin ollen käytettyä monia monia monia oppitunteja (eikä siltikään varmaan riittäisi) kaikkien ilmiöön liittyvien näkökulmien kattamiseksi.

Kiinnittääksemme oppilaat aiheeseen, lähdemme tarkastelemaan tulevaisuutta, kestävän kehityksen, kuluttamisen, sekä elämisen ja olemisen aihepiirejä oppilaiden omista kulutustottumuksista, arvoista ja asenteista lähtöisin. Rajataksemme KeTun käsittelyä, valitsemme neljä teemaa: sosiaalinen kestävyys, kulttuurinen kestävyys, taloudellinen kestävyys ja ekologinen kestävyys. Teemoihin päästiin käsiksi yhdessä luodun käsitekartan ja keskustelujen, sekä opintosuunnitelmien tutkimisen, kautta. Koko ilmiön punaiseksi langaksi valittiin vaatteet. Vaatteet ovat oppilaille tarpeeksi konkreettinen, myös henkilökohtainen, asia, joita on helppo tarkastella. Teemoihin tutustutaan nimenomaan vaatteiden, mm. niiden tuotannon ja hankkimisen, kautta.

Opintokokonaisuuden ohelle luomme esimerkin konkreettisesti toteutettavasta työstä, mikä noudattaa tutkivan oppimisen mallin pohjalta muokattua tutkivan suunnittelun kaavaa. Ideana on painottaa OPS2016:ssa korostettua tutkivaa oppimista ja yhteisöllisyyttä, yhdessä tekemistä. Oppilaat saavat yhdessä brainstormata (= ideoida), suunnitella, testata, hyödyntää asiantuntija-apua, uudelleenarvioida ja valmistaa jotakin omaa, mutta kuitenkin yhteistä.

 

Seuraava askel ilmiössämme tulee olemaan kiperä, kun meidän on valittava täsmänäkökulmat ja tavoitteet jokaiselle kymmenelle oppitunnillemme. Kokonaisuudesta on tehtävä järkevä ja saumaton. Samalla kokonaisuudessa on oltava joustovaraa, jotta jokainen opettaja voi muokata sitä omien tarpeidensa mukaisesti. Apuna tuunaukessa voi hyödyntää ilmiön aikana käyttämiämme kirjallisuuslähteitä, käytännön harjoitteita tai ”ylimääräisiä” oppitunteja, joihin tämän blogin kautta pääsee myös käsiksi. (Tästä lisäohjeita myöhemmin, sillä tutkimme vielä, mikä on järkevin tapa varastoida tuntisuunnitelmamme.)

Lopuksi pieni tehtävä; tutustukaapa kaikki päällänne olevaan paitaan! Mitähän materiaalia se on, missä se on tehty, kuka sen on tehnyt? Miksi olet ostanut sen ja tuleeko meillä olemaan samanlaisia paitoja tulevaisuudessa, vaikkapa 40.vuoden päästä?