keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Vauhtia Viikissä

23.10. viimeinenkin pienryhmä pääsi testaamassa tuntisuunnitelmiaan ”oikeiden” oppilaiden kanssa. Menimme Viikkiin ohjaamaan kaksi oppituntia, joiden aiheina olivat kuluttaminen ja mainonta. Tuntiemme tavoitteena oli saada lapset pohtimaan omia kulutustottumuksiaan ja tarkkailemaan mainontaa kriittisesti.

Ensimmäinen tunti:
Herättelimme oppilaita aiheeseen kysymällä, mitä he viimeksi olivat ostaneet (tai heille oli ostettu) ja miksi. Tästä oppilaat kiinnostuivatkin kovasti ja aiheesta virisi innokas keskustelu. Kyseisessä luokassa syynä ostoksiin oli useimmiten tarve, vaatteet olivat jääneet pieniksi tai kuluneet piloille. Ostopäätös oli usein vahvistunut vasta kaupassa, eikä tuotetta oltu valittu valmiiksi mainoksen perusteella.

Seuraavaksi oppilaat pohtivat, millaisia mainoksia heille oli jäänyt mieleen. Tähänkin kysymykseen löytyi todella paljon kommentteja. Oppilaiden mukaan heille jäävät mieleen erityisesti mainokset, joissa on jotakin ärsyttävää (mainoslaulu, kertojan ääni, mainoksen idea yleensä). Lapset mainitsivat muutaman mainoksen myös siksi, että ne olivat olleet hauskoja.

Tästä pääsimme yhdessä pohtimaan mainosten tehokeinoja, joilla kuluttajiin vaikutetaan. Katsoimme muutamia ennalta valittuja mainoksia. Mainosvideon jälkeen lapset asettuivat luokan poikki kulkevalle mielipidejanalle sen mukaan, miten vakuuttavana ja vaikuttavana pitivät nähtyä mainosta. Oppilaat saivat kertoa perusteluitaan paikkavalinnoilleen ja lisäksi kysyimme tarkentavia kysymyksiä, kuten millaisia mainonnan keinoja huomasit, kenelle mainos oli suunnattu jne. Luokka oli jälleen erittäin aktiivinen, mutta tämä aktiivisuus ei kohdistunut vain opetukseen. Saimme tunnin loputtua luokan omalta opettajalta vinkin, että saman harjoituksen olisi voinut hyvin tehdä myös paikallaan istuen ja käyttää pulpetinkannen reunaa janana. Jos harjoitus olisi toteutettu näin, olisi oppilaiden välille saatu kenties paremmin yhteistä keskustelua ja lapset olisivat ehkä myös valinneet paikkansa janalta välittämättä niin paljon muiden valinnoista.

Toinen tunti:
Toisen tunnin aloitimme kysymällä, mikä vaikuttaa tuotteen hintaan. Mistä esimerkiksi johtuu, että ulkoisesti hyvin samankaltaisilla t-paidoilla voi olla huimia hintaeroja? Oppilaat pohtivat asiaa pienryhmissä ja löysivät monia hyviä syitä. Keskustelu oli oivaltavaa ja pysyi hienosti aiheessa. Oppilaat nostivat esille mm. erilaiset materiaalit, tuotemerkit ja niiden kopiot, valmistusmaan sekä -olot. Tämän jälkeen kävimme yhdessä läpi Hyvän mielen vaatekaappi -kirjasta löytämäämme taulukkoa, joka havainnollisti vaatteen hintaan vaikuttavia tekijöitä.

Lopuksi oppilaat saivat vielä ryhmissä "brändätä" tavalliset valkoiset puukynät. Heidän tuli keksiä kynälleen tuotemerkki, logo ja kohderyhmä sekä kertoa miksi se on muita vastaavia tuotteita parempi. Tähän harjoitteeseen jäi valitettavan vähän aikaa, mutta ryhmätöistä tuli siitäkin huolimatta erittäin onnistuneita. Hullut myyntilupaukset saivat ainakin opeopiskelijoiden suun leveään hymyyn! :)  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti