maanantai 22. syyskuuta 2014

Käsityötuotteen osuus hahmottuu

Haluamme sisällyttää ilmiöprojektiimme myös konkreettista käsillä tekemistä käsityön oppiaineen tiedollisen ulottuvuuden lisäksi. Tuotteen valmistus ei kuitenkaan saa jäädä muusta kokonaisuudesta irralliseksi osa-alueeksi! Päätimme sitoa käsillä tekemiseen yhteisöllistä ongelmanratkaisua ja luonnonvaroja käsitteleviä sisältöjä. Lisäksi vaateteema kulkee mukana projektin tälläkin osa-alueella.

”Suomen varat”
Suunnittelun lähtökohtana on tilanne, jossa vaatteiden valmistamiseen Suomessa voi käyttää vain kotimaisia raaka-aineita. Oppilaiden tehtävä on tutkia ja suunnitella, millaisia materiaaleja vaatteiden tuotantoon voisi (edes teoriassa) Suomessa käyttää ja suunnitella ryhmissä tai pareittain Suomen oloihin sopivia vaatteita saamaansa tietämystä hyödyntäen. Suunnitelmien pohjalta toteutetaan luokan yhteinen ”Suomen varat”-miniatyyrivaatenäyttely.

Käsityötuotetta suunnitellaan ja valmistetaan (mahdollisuuksien salliessa) muun projektin rinnalla käsityötunneilla.

torstai 18. syyskuuta 2014

Opintokokonaisuutta kasaamassa

Opintokokonaisuutemme pituudeksi päätettiin kymmenen oppituntia perustuen asiantuntija-apumme arviointiin realistisesti käytössä olevasta ajasta KeTun (kestävä tulevaisuus) käsittelyyn. Tuntimäärät laskelmoitiin ilmiöaineidemme mukaan. Myöhemmin totesimme, että ilmiöön saisi helposti kiinnitettyä kaikki muutkin kouluaineet ja näin ollen käytettyä monia monia monia oppitunteja (eikä siltikään varmaan riittäisi) kaikkien ilmiöön liittyvien näkökulmien kattamiseksi.

Kiinnittääksemme oppilaat aiheeseen, lähdemme tarkastelemaan tulevaisuutta, kestävän kehityksen, kuluttamisen, sekä elämisen ja olemisen aihepiirejä oppilaiden omista kulutustottumuksista, arvoista ja asenteista lähtöisin. Rajataksemme KeTun käsittelyä, valitsemme neljä teemaa: sosiaalinen kestävyys, kulttuurinen kestävyys, taloudellinen kestävyys ja ekologinen kestävyys. Teemoihin päästiin käsiksi yhdessä luodun käsitekartan ja keskustelujen, sekä opintosuunnitelmien tutkimisen, kautta. Koko ilmiön punaiseksi langaksi valittiin vaatteet. Vaatteet ovat oppilaille tarpeeksi konkreettinen, myös henkilökohtainen, asia, joita on helppo tarkastella. Teemoihin tutustutaan nimenomaan vaatteiden, mm. niiden tuotannon ja hankkimisen, kautta.

Opintokokonaisuuden ohelle luomme esimerkin konkreettisesti toteutettavasta työstä, mikä noudattaa tutkivan oppimisen mallin pohjalta muokattua tutkivan suunnittelun kaavaa. Ideana on painottaa OPS2016:ssa korostettua tutkivaa oppimista ja yhteisöllisyyttä, yhdessä tekemistä. Oppilaat saavat yhdessä brainstormata (= ideoida), suunnitella, testata, hyödyntää asiantuntija-apua, uudelleenarvioida ja valmistaa jotakin omaa, mutta kuitenkin yhteistä.
 

Seuraava askel ilmiössämme tulee olemaan kiperä, kun meidän on valittava täsmänäkökulmat ja tavoitteet jokaiselle kymmenelle oppitunnillemme. Kokonaisuudesta on tehtävä järkevä ja saumaton. Samalla kokonaisuudessa on oltava joustovaraa, jotta jokainen opettaja voi muokata sitä omien tarpeidensa mukaisesti. Apuna tuunaukessa voi hyödyntää ilmiön aikana käyttämiämme kirjallisuuslähteitä, käytännön harjoitteita tai ”ylimääräisiä” oppitunteja, joihin tämän blogin kautta pääsee myös käsiksi. (Tästä lisäohjeita myöhemmin, sillä tutkimme vielä, mikä on järkevin tapa varastoida tuntisuunnitelmamme.)

Lopuksi pieni tehtävä; tutustukaapa kaikki päällänne olevaan paitaan! Mitähän materiaalia se on, missä se on tehty, kuka sen on tehnyt? Miksi olet ostanut sen ja tuleeko meillä olemaan samanlaisia paitoja tulevaisuudessa, vaikkapa 40.vuoden päästä?

sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Ilmiö II- Kestävä tulevaisuus


Kellukkeen toinen ilmiökokonaisuus lähti vauhdilla käyntiin yhdistäen kasvatuspsykologisen ajattelun, teorian ja niihin pohjaavan käytännön toiminnan maantiedon (OPS 2004) eli tulevan ympäristöopin (OPS 2016) ja käsityön kanssa.

Tällä viikolla tutkiskelimme omatoimisesti sekä vanhaa, että uutta opetussuunnitelmaa valikoituneiden ilmiöaineidemme tiimoilta. Niissä esiintyvien teemojen, kuten mm. ilmasto, tuotanto, kulttuuri ja teknologia, inspiroimina pohdimme tulevaisuutemme Suomen näkymää kahdessa ryhmässä. Ajatusten jakamisen ja yhdessä tiedon rakentamisen ohella tarkoitus oli myös kehittää omaa osaamistamme ja madaltaa kynnystä mennä oikeaan kuutosluokkaan ”ilmiöitsemään” valitsemastamme aiheesta.

Keskustelu toteutettiin trialogisen oppimismallin mukaan, jolloin molemmat ryhmät saivat keskustella ja samalla flingata kysymyksiä ja ajatuksia yhteiselle smartboardille, jotka sitten yhteisesti koko Kellukkeen voimin käytiin läpi. Toinen ryhmä sai värikyniä ja paperia piirrostöiden tekoa varten, kun taas toinen ryhmä ohjattiin vain keskustelemaan. Huomasimme, että keskusteluryhmässä kaivattiin mahdollisuutta piirtää, kun taas piirrosryhmässä piirtäminen olikin toissijainen juttu. Totesimme, että koska jokainen oppija (niin kuin kellukin), on erilainen, voisimme harkita useampien jäsentämistapojen tarjoamista oppilaille luokkiin mennessämme.
Nyt ei sitten muuta, kun suunnittelemaan ensimmäistä luokkavierailukertaa, etsimään sopivia käytännön harjoitteita ja tutkimaan maailmaa. Ja hei, kaikki toteuttamamme käytännön harjoitteet (ja  varmasti muutama muukin) löytyvät omasta osiostaan tässä blogissa. Ottakaa vapaasti käyttöön!

Kellukkeen pohdintoja asioista, jotka vaikuttavat kuluttamiseen