Kestävä tulevaisuus opintokokonaisuus

Tämä opintokokonaisuus on luotu osana kasvatuspsykologian ilmiöopintoja.  Ilmiöopintojen tavoitteena on yhdistää eri oppiaineita, jolloin ilmiöitä tarkastellaan kokonaisuutena eikä vain yhden oppiaineen näkökulmasta. Kestävä tulevaisuus -opintokokonaisuudessamme integroimme pääasiassa maantiedon ja käsityön sisältöjä. Tämä materiaali pohjautuu POPS 2016 -luonnoksen maantiedon ja käsityön 5. ja 6. luokan sisältöihin. Opintokokonaisuus koostuu kymmenestä oppitunnista, joista jokaisesta on tehty selkeä tuntisuunnitelma. 

Olemme pyrkineet luomaan mahdollisimman helposti lähestyttävän opetuskokonaisuuden peruskoulun opettajille opetuksen tueksi. 

Opetuskokonaisuuden tavoitteena on vastata eri oppiaineita yhdistävän materiaalin puutteeseen. Tavoitteenamme on madaltaa kynnystä ilmiölähtöisen oppimisen toteuttamiseen koulussa. Olemme havainneet, että ilmiölähtöinen opettaminen vaatii opettajalta paljon suunnittelu- ja taustatyötä sekä heittäytymiskykyä. Tämä Kestävä tulevaisuus –opetuskokonaisuus on suunniteltu helpottamaan opettajan työtä ja tarjoamaan raamit ilmiön toteuttamiselle. 

Uudessa opetussuunnitelmaluonnoksessa (POPS 2016) painotetaan eri tieteenaloja läpileikkaavaa ja yhdistävää osaamista, johon olemme pyrkineet. Olemme poimineet maantiedon ja käsityön tavoitteista sisältöjä, jotka sopivat loogisesti kestävän tulevaisuuden käsittelyyn. Havaitsimme, että tästä teemasta on jo tuotettu paljon spesifiä materiaalia, mutta asiaa tulisi tarkkastella suurempana, kaikkien hyvinvointiin liittyvänä ilmiönä. Opetuskokonaisuudessa olemme tarkestelleet kestävää tulevaisuutta monesta eri näkökulmasta jakaen teeman ekologiseen, taloudelliseen sekä sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen. Tämä mahdollistaa eri teemojen valikoinnin ja painottamisen yksilöllisesti tarpeiden mukaan. Opetuskokonaisuus ei siis ole kiveen hakattu, vaan sen tarkoituksena on antaa välineitä käsitellä joustavasti luokassa esiin nousevia teemoja ja kysymyksiä kuten esimerkiksi kiusaamista tai yhteiskunnallisesti ajankohtaisia kysymyksiä. 

Olemme ottaneet huomioon POPSin yleisiä tavoitteita kuten ryhmässä toimiminen, ilmaisu, luovuus, kriittinen ajattelu ja draamallisten menetelmien käyttö. Esimerkiksi draaman käyttämistä työskentelymenetelmänä on opetussuunnitelmaluonnoksessa painotettu mutta välineitä sen hyödyntämiseen eri oppiaineissa ei juuri ole annettu. 

Lähestymme aihetta kasvatuspsykologisesta näkökulmasta, jossa painotetaan tutkivaa oppimista ja oppilaan aktiivisen toimijuuden kehittymistä. Yhtenä niin kasvatuspsykologisen näkökulman kuin POPS 2016 -luonnoksenkin tärkeänä tavoitteena nähdään oppimaan oppimisen kehittyminen. Opintokokonaisuuden keskiössä ovat oppilaiden omat käsitykset, kokemukset sekä kiinnostuksen kohteet. Emme halua tarjota oppilaille valmiiksi prosessoitua tietoa, vaan oppilaat ohjataan ratkaisemaan ongelmia ja kehittämään ratkaisuja. Tällainen näkökulma oppimiseen edesauttaa siirtovaikutusta, jolloin oppilas voi hyödyntää opittuja asioita, taitoja ja näkemyksiä omassa arjessaan. Tämä vaikuttaa positiivisesti motivaatioon sekä mahdollistaa erilaisten oppilaiden huomioinnin. 

Jokaisen oppitunnin toimivuus on testattu kuudesluokkalaisilla. Olemme näin pyrkineet tekemään näkyväksi oppitunnin kannalta oleelliset huomiot sekä mahdolliset haasteet, jotta opetuskokonaisuuden toteuttaminen opettajan kannalta olisi mahdollisimman helppoa.

Johdanto: Kestävä tulevaisuus

Kestävä tulevaisuus ympäristöopin ja käsityön näkökulmista

Suunnittelemamme opetuskokonaisuuden tavoitteet ja sisällöt pohjautuvat täysin POPS 2016 -luonnoksen ympäristöopin ja käsityön tavoitteisiin ja sisältöalueisiin. Kokonaisuus soveltuu siis suoraan osaksi alakoulun viimeisten luokkien ympäristöopin ja käsityön opetusta.

Kokonaisuuden tavoitteena on auttaa oppilasta tiedostamaan itsensä aktiivisena osana ympäristöä ja löytämään omat vaikutusmahdollisuutensa. Oppituntien ja projektien tavoitteena on ohjata oppilasta tarkastelemaan ympäristönsä ilmiöitä eri näkökulmista, tekemään havaintoja ja johtopäätöksiä, hahmottamaan syy-seuraussuhteita sekä toimimaan yhdessä muiden kanssa. Lisäksi oppilasta rohkaistaan käyttämään omaa luovuuttaan ja kekseliäisyyttään ja ohjataan oman työnsä arviointiin.

Kestävää tulevaisuutta käsitellään kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Oppilasta herätellään arvioimaan kulutus- ja tuotantotapoja vastuullisuuden, ekologisuuden ja eettisyyden näkökulmista. Sen lisäksi tarkoituksena on edistää yksilön ja yhteisön hyvinvointia avartamalla ymmärrystä siitä, että kaikki hyvät teot ovat ympäristötekoja.

Kestävä tulevaisuus -opintokokonaisuus sisältää 10 oppitunnin laajuisen ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden osioihin jaetun jaksosuunnitelman sekä Suomen varat -käsityöprojektin rungon. Kokonaisuuden kulkua on avattu yksityiskohtaisesti oppituntikohtaisissa suunnitelmissa, joissa on myös esitelty kullakin tunnilla esiin nousevat opetussuunnitelman sisällöt. Kunkin opetusryhmän prosessit ovat kuitenkin yksilöllisiä, ja siksi opettaja voi halutessaan painottaa sopiviksi katsomiaan teemoja ryhmän kiinnostusten ja tarpeiden mukaan. Jaksosuunnitelmassa on myös esitetty ohjeita opintojakson kunkin eri osa-alueen arviointiin.

Kestävä tulevaisuus jaksosuunnitelma

JAKSOSUUNNITELMA (10 oppituntia)

1., 2. ja 3. oppitunti

Ekologinen kestävyys

Jakson tavoite: Perehdytään ihmisen toimintaan vaatteen valmistajana ja kuluttajana, tutustutaan erilaisiin raaka-aineisiin, niiden ominaisuuksiin ja

kierrätysmahdollisuuksiin sekä ymmärretään luonnonvaran, uusiutuvan

luonnonvaran ja uusiutumattoman luonnonvaran käsitteet.

Jakson arviointi: Jaksolla arvioidaan oppimispäiväkirjaan tuotettuja kirjoittamistehtäviä sekä ryhmätyötä. Oppimispäiväkirjaan tuotetuista tehtävistä arvioidaan oppilaan tiedonhankinnan taitoja sekä sitä, kuinka pohdinnassa käytetään opittuja käsitteitä. Ryhmätyön arvioinnissa korostetaan tiedonhakemisen taitojen lisäksi tiedon soveltamisen taitoja sekä oppilaan vuorovaikutusta ja osallisuutta ryhmässä. Ryhmätyön arviointi voidaan toteuttaa myös vertaisarviointina.

1. oppitunti:

Tavoite: Oppilas tutustuu vaatteen matkaan valmistusmaasta kaupan hyllylle Suomessa ja edelleen mitä vaatteelle tapahtuu sen poistuttua käytöstä.

Sisältö: Ihmisen toiminta vaatteen valmistajana ja kuluttajana sekä kartankäyttötaitojen harjoittelu.

2. oppitunti:

Tavoite: Oppilas saa selville mistä materiaaleista esineet tehdään, tutustuu raaka-aineiden käyttötarkoituksiin ja ominaisuuksiin sekä suunnittelee tuotteen pienryhmän kanssa.

Sisältö: Erilaiset materiaalit, niiden uudelleenkäyttö ja kierrättäminen.

3. oppitunti:

Tavoite: Oppilas ymmärtää käsitteet: luonnonvara, uusiutuva luonnonvara ja uusiutumaton luonnonvara.

Sisältö: Luonnonvaran, uusiutuvan luonnonvaran ja uusiutumattoman luonnonvaran käsitteet.

4., 5. ja 6. oppitunti

Taloudellinen kestävyys

Jakson tavoite: Oppilas ymmärtää termin kuluttajuus sekä tutustuu

keinoihin, joilla mainonta vaikuttaa kulutukseen. Oppilas oppii tunnistamaan omia kulutustottumuksiaan sekä tutustuu reiluihin merkkeihin.

Jakson arviointi: Jakson aikana täydennetään oppimispäiväkirjaa. Arvioinnin kohteena on oppilaan kyky esittää omia mielipiteitä, tunnistaa syy-seuraussuhteita ja tekemään niistä johtopäätöksiä sekä kykyä löytää yhteyksiä eri kontekstien välille. Lisäksi arvioidaan oppilaan aktiivisuutta osallistua harjoituksiin ja kykyä työskennellä erilaisissa ryhmissä. Arvioinnin kohteena on myös oppilaan kyky löytää erilaisia tietolähteitä ja arvioida niiden luotettavuutta.

4. oppitunti:

Tavoite: Oppilas ymmärtää, mitä kuluttaminen tarkoittaa ilmiönä ja käsitteenä sekä pohtii mainoksia kriittisesti.

Sisältö: Omat kulutustottumukset, mainokset ja niiden tavat vaikuttaa kuluttajaan.

5. oppitunti:

Tavoite: Oppilas ymmärtää, mistä vaatteen hinta koostuu ja mitä brändäys tarkoittaa.

Sisältö: Vaatteen hinnan määräytyminen ja brändäys.

6. oppitunti:

Tavoite: Oppilas tutustuu vihreisiin merkkeihin ja niiden arvomaailmaan.

Sisältö: Vihreät merkit ja brändäys.

7., 8. ja 9. oppitunti

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys

Jakson tavoite: Oppilas ymmärtää erilaisia mahdollisuuksia vaikuttaa omilla valinnoillaan lähiympäristössään. Oppilas alkaa tiedostaa omia ennakkoluulojaan ja käsityksiään, joita hän muodostaa muista ihmisistä ulkonäön perusteella.

Jakson arviointi: Jakson toiminnallisen luonteen vuoksi arvioinnin kohteena ovat oppilaan aktiivinen osallistuminen, oppimispäiväkirjassa ja oppitunneilla oman ajattelun ja pohdinnan osoittaminen sekä oppilaan itsearviointi. 

7. oppitunti:

Tavoite: Oppilas alkaa tiedostaa ihmisen taipumuksen muodostaa mielikuvia toisista ihmisistä heidän ulkoisen olemuksensa perusteella. Oppilas alkaa huomata, että ihmisen ajatukset ja teot voivat olla ristiriidassa keskenään.

Sisältö: Ulkonäköön perustuvat mielikuvat, ajatusten ja tekojen välinen suhde.

8. oppitunti:

Tavoite: Oppilas harjoittelee toisen asemaan asettumista sekä pohtii arjessa ilmeneviä ulkonäköön liittyviä konfliktitilanteita ja niissä toimimista.

Sisältö: Empatiataidot.

9. oppitunti:

Tavoite: Oppilas hahmottaa tapoja vaikuttaa pienilläkin teoilla omassa

arjessaan toisten ja omaan hyvinvointiin.

Sisältö: Arjen vaikutusmahdollisuudet.

10. oppitunti:

Kestävä tulevaisuus -jakson päättäminen

10. oppitunti: 

Tavoite: Oppilas kertaa Kestävä tulevaisuus -jakson aikana käsiteltyjä asioita ja hahmottaa jakson kokonaisuutena. Oppilas ymmärtää, että omilla arjen pienillä valinnoilla ja toiminnoilla on vaikutusta ja että pienilläkin teoilla voi vaikuttaa positiivisesti ympäristöönsä.

Sisältö: Opintojakson kertaaminen ja itsearviointi.

SUOMEN VARAT –käsityöprojekti

Johdanto:

Suomen varat -käsityöprojektin on tarkoitus kulkea muun Kestävä tulevaisuus -kokonaisuuden rinnalla esimerkiksi viikottaisilla käsityötunneilla. Tavoitteena on kehittää yhteisöllisen suunnittelun ja tuotteen valmistuksen taitoja hyödyntämällä muilla Kestävä tulevaisuus -kokonaisuuden tunneilla käsiteltyjä asioita.

Projektin alkuasetelmana on kuviteltu tilanne, jossa Suomi on joutunut kauppasaartoon. Oppilaat kutsutaan asiantuntijatyöryhmään keksimään ratkaisuja, jotta Suomessa voisi valmistaa vaatteita ilman ulkomaisia materiaaleja. Työskentely tapahtuu ryhmissä, suunnitteluprosessista arviointiin, soveltaen Seitamaa-Hakkaraisen ym. (2001; 2010) tutkivan yhteisöllisen suunnittelun mallia. Tavoitteena on herättää oppilaissa kiinnostus ja uteliaisuus kokeilevaan ja keksivään käsityöhön sekä rohkaista heitä kokeilemaan ja arvioimaan erilaisia materiaaleja ja työstötapoja. Eläytyminen kauppasaartotilanteeseen ja rooleihin Suomen tulevaisuuden avainhenkilöinä on tärkeässä osassa projektia. Kehyskertomusta viedään eteenpäin draaman keinoin.

Projektin kesto: 6-20 oppituntia

Projektin kesto räätälöitävissä riippuen siitä, miten paljon aikaa halutaan käyttää ja mitä halutaan tehdä. Projektin voi toteuttaa esimerkiksi vain suunnitteluasteella, tehden pienimuotoisia malleja ja kokeiluita tai valmistaen alusta loppuun vaate yksin tai ryhmässä. Projektin puitteissa voi myös testata vaikkapa erilaisia kankaanvalmistusmenetelmiä.

Sisällöt: Yhteisöllinen suunnittelu tutkivan suunnittelun mallin mukaisesti erilaisia materiaaleja ja työskentelytekniikoita kokeillen. Kokonaisen käsityön periaatteen mukaan eteneminen. Oppilaat itse ideoivat, tekevät visuaalisia ja teknisiä suunnitelmia, valmistavat tuotteen ja lopulta arvioivat tuotetta ja prosessia. Oman projektin dokumentointi esimerkiksi portfolioon. 

2016 POPSin tavoitteet:

-   vahvistaa oppilaan kiinnostusta ja innostusta käsin tekemiseen sekä herättää hänessä uteliaisuus kokeilevaan ja keksivään käsityöhön

-   ohjata oppilasta hallitsemaan kokonainen käsityöprosessi

-   aktivoida oppilas suunnittelemaan ja valmistamaan yksin tai yhteisöllisesti käsityötuote tai teos luottaen omiin esteettisiin ja teknisiin ratkaisuihin

-   ohjata oppilasta käyttämään monia erilaisia materiaaleja sekä työstämään niitä monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti

-   herättää arvioimaan kulutus- ja tuotantotapoja vastuullisuuden, ekologisuuden ja eettisyyden näkökulmista

-   ohjata oppilas arvioimaan, arvostamaan ja tarkastelemaan vuorovaikutteisesti omaa ja muiden kokonaisen käsityön prosessia.

Loppu häämöttää

Kellukkeen loppupaneeli 3.12. koittaa pikemmin kuin arvasimmekaan. Ilmiökursseille tyypillisellä tavalla aika on kulunut nopeasti, mutta mahduttanut sisäänsä paljon asiaa, pohdintaa, toimintaa, tunteita ja arviointia. Viimeisimmässä tapaamisessamme ennen paneelia jaoimme tehtäviä liittyen itse paneeliin, siihen, mitä julkaisemme blogissa ja tekstien viimeistelyyn. Kaikki pienryhmämme saivat oman vastuualueensa projektin loppuun viemiseksi. Tai ainakin melkein loppuun, sillä opintokokonaisuutemme hiominen jatkuu ilmiön jälkeenkin.

Julkaisemme tämän blogikirjoituksen yhteydessä johdannot suunittelemallemme Kestävä tulevaisuus -opetuskokonaisuudelle sekä sen ohessa kulkevalle Suomen varat -käsityöprojektille. Varsinaiset tuntisuunnitelmat jäävät vielä hetkeksi hautumaan, sillä tahdomme saada niistä mahdollisimman selkeät ja toimivat. Myös ne on kuitenkin tarkoitus saattaa koulujen käyttöön mahdollisimman pian. Se, mitä kanavaa tulemme käyttämään, on vielä pohdinnan ja arvioinnin alla.

Viime kerralla arvioimme ryhmänä ja kasvatuspsykologian aineenohjaajamme kanssa lopputuotostamme ja -prosessiamme. Olimme kaikki erittäin tyytyväisiä molempiin. Puntaroimme toimintaamme erittäinkin kriittisesti, mutta totesimme, että voimme aidosti olla ylpeitä siitä, mitä saimme aikaan kurssilla. Odotamme kuitenkin maantiedon ja käsityön didaktikoiden arviota työskentelystämme.

Arvioimme itse itseämme jokaisen ryhmätapaamisen jälkeen e-lomakekyselyn avulla. Viime kerralla totesimme, että e-lomake ei ollut tarpeeksi informoiva tai prosessia kuvaava. Tämä johtui siitä, että emme tienneet e-lomaketta tehdessä sitä, miten prosessi edetessään tulisi oikeasti menemään, vaan muodostimme arviointikysymykset pelkkien olettamusten varaan. 

Kokonaisfiilis ilmiöstämme on arvioinnin (ainaisista) vaikeuksista huolimatta erittäin hyvä ja olemme SUPER tyytyväisiä aikaansaannokseemme :) Tulkaa kuulemaan paneeliamme tänään 3.12. klo 16.15!!

Seuraavaksi blogikirjoitukset, joissa johdanto Kestävä tulevaisuus -kokonaisuudelle ja Suomen varat -kokonaisuudelle. Lisäksi Kestävä tulevaisuus -kokonaisuuden 10 oppitunnin jaksosuunnitelma.