Ilmiön viimeisiä viedään

Keskiviikkona 19.2. ja torstaina 20.2. alkoi Kellukkeen valmistautuminen ilmiöprosessin lopetukseen. Katse kiinnitettiin lähestyvään loppupaneeliin ja koko prosessin koontiin. Jakauduimme ryhmittäin ja lähdimme pohtimaan, mitä olemme oppineet ja mitä tahdomme jakaa muille loppupaneelissa. Yhtäkkiä aika, josta olimme pyrkineet irtautumaan, tuntui loppuvan kesken. Saimme kuitenkin vielä viime minuuteilla ennen viikonlopun viettoon irtautumista (ja aikakapselista vapautumista J ) koottua pienryhmien keräämät oivallukset ja ohjeet, joilla ehkäistä kiireen tuntua ja luoda ajattomuutta koululuokassa. Näistä viisauksista muodostuivat Kelluopen teesit:

1.       Rauhoita! Pidä opetuspuhe rauhallisena. Opettaja voi luoda kiirettä puheensa tempolla, sananvalinnoillaan sekä eleillään.

Ø  Opettajan luoma kiire tarttuu oppilaan toimintaan ja puheeseen (Rantala, 2006, 54).

2.       Riko! Uskalla rikkoa aikastruktuuria.

Ø  esim. huovutuspäivä – tauot, kun siltä tuntuu

Ø  poistetaan kello luokasta (ja välituntikellon ääni)

3.       Osallista! Anna oppilaan vaikuttaa omaan aikatauluunsa.

Ø  itsesäätelytaidot kehittyvät ja sisäinen motivaatio kasvaa (Tuomalan koulu)

4.       Anna aikaa! Oppilaiden on tärkeää viedä toiminta loppuun asti

Ø  ”Kiire estää ilon syntymisen, jos oppilas kokee, että tehtävä jää kesken.” (Rantala, 2006, 55.)

Ø  Tehtävien projektimaisuus antaa oppilaalle mahdollisuuden ottaa itse vastuuta ajankäytöstä (vrt. Tuomalan koulu)

5.       Ryhmäytä! Luo yksilöille turvallinen ympäristö, johon voi tuntea kuuluvansa.

6.       Auta! Auta oppilaita luomaan itselleen positiivista menneisyyskuvaa.

Ø  sanallista menneet tapahtumat myönteisesti

7.       Ennakoi! Tempoeroja tasoittaakseen, opettaja voi ennakoida toimintaa (”kohta vaihtuu…”)

8.       Tunnista! Opettajana tunnista ja ymmärrä oma ja oppilaittesi tempo ja aikaperspektiivit.

Ø  eriytä tarvittaessa tempon mukaan

9.       Opeta! Opeta oppilaita omaksumaan kasvun mielentila (growth mindset).

10.   Harjoittele! Harjoitellaan keskittymistä ja ”ei minkään tekemistä”, harjoitellaan myös toisenlaisten tempojen kohtaamista ja niiden kanssa toimeen tulemista.

Ø  mindfullness, ryhmätyöskentelyt

                           (Lähde: Rantala, T. 2006. Oppimisen iloa etsimässä. Jyväskylä: PS-kustannus.)

Tiistaina 25.2. oli loppupaneelin aika. Esityksen aluksi halusimme demota paneeliin osallistujille luotua kiireen tuntua. Niinpä muut Kellut odottelivat luokassa vieraiden saapuessa, kun Solja ja Heidi olivat vielä ”viime hetken ostoksilla” kaupassa ja ryntäsivät sieltä tohinalla ja kiireellä luokkaan alkaen vauhdilla asettelemaan tarjottavia pöydille ja esittelemään hosuen karkeaa Power Point -esitystä. Severi pysäytti toiminnan pyytämällä kaikkia sulkemaan silmänsä ja keskittymään hengittelyyn.  Tämän jälkeen aloitettiin todellinen Aika-ilmiön kuvaus prezin avulla. 

Lopuksi suoritettiin arviointi siten, että ilmiön ohjaajat pitivät ensin oman pikku porinansa ja Kelluke omansa. Tämän jälkeen syvennyttiin yhteiseen arviointikeskusteluun, johon osallistui ohjaajien ja Kellukeen lisäksi myös  vanhemman kasvatuspsykologian ryhmän jäsen Erika. Keskustelussa nousi esiin muun muassa seuraavia seikkoja:

-         Kellut heittäytyivät aitoon prosessiin ja muodostivat tutkimuskysymykset prosessin aikana J

-          toiminta edellä -toimintatapa oli ohjaajien mielestä toimiva

o   Kellujen kesken asia herätti erilaisia mielipiteitä ja osa koki toimintatavan haasteelliseksi

-          ryhmän työn- ja vastuunjakaminen toiminut hienosti

-          Kelluopen 10 teesiä sai paljon kehuja (=hyvä tiivistys prosessista)

-          käsitteellistämistä jäätiin vielä kaipaamaan

-          ”Alun kaaottisuudesta Kelluke nousi pintaan!”

-          Kelluke pohti omien tavoitteidensa epämääräisyyttä ja päätti keskittyä seuraavassa ilmiössä huolelliseen tavoitteiden asetteluun

-          Kelluke oli tyytyväinen siihen, että ensimmäistä kertaa onnistuimme todella jakamaan tietoa keskenämme J

-          blogi koettiin toimivaksi tavaksi tuoda esiin prosessinkulku

-          ”Kellukkeen ryhmähenki näkyy ja tuntuu”  J

-          Aika-projekti loppui nyt, mutta prosessi jää elämään. Prosessin aikana on luotu pohjaa, johon palata myöhemminkin. Kokemusten kautta opittu jää vielä paremmin muistiin kuin pelkän teorian kautta opittu tieto.

Kelluke oli yhtä mieltä siitä, että paljon on opittu ja onneksi ensi vuonna on vielä toinen ilmiö koettavana. Saadun kokemuksen pohjalta tiedossa on varmasti hieno prosessi!

Kelluke tahtoo vielä kiittää kaikkia prosessiin osallistuneita ja siinä tukeneita ihmisiä (ja eläimiä). Kiitokset siis:

·         Riikalle, Liisalle ja Ulla-Maijalle opettavaisesta, innostuneesta ja kannustavasta ohjauksesta!

·         Alkupaneeliin osallistuneille idearikkaista ajatuksista ja ehdotuksista!

·         Patolakodin henkilökunnalle ja asukkaille lämpimästä vastaanotosta, oman ajan antamisesta  ja mahtavista elämäntarinoista!

·         Rödje Fantsin hevostallille vierailumahdollisuudesta ja erityiskiitos persoonalliselle Klaara-ponille, joka päästi halukkaat selkäänsä!

·         Joogagurullemme Sirpalle, joka johdatti meidät rentoutumisen ytimeen!

·         Belgialaisille erityisvieraillemme Wouterille ja Kevinille, joiden johdatuksella pääsimme tutustumaan mindfulnessiin!

·         Tuomalan koululle ja ”sille toiselle koululle”, jotka antoivat meille arvokasta tietoa kyselyiden ja haastatteluiden avulla!

·         Vanhemmille kasvatuspsykologian opiskelijoille, joilta saimme jo ennen ilmiön alkua sekä ilmiön aikana korvaamattomia neuvoja ja tukea! Erityiskiitos Erikalle loppupaneeliin osallistumisesta ja kannustavasta palautteesta!

·         Kiitos myös Kellujen kotiväelle, joka jaksoi kestää ilmiön väsyttämää Kellua ja tukea tarpeen mukaan!

Lopputuuletukset!

Psykologinen aika ja tempo

Maanantaina 17.2. syvennyttiin aikaan kahdesta eri näkökulmasta, jotka liittyivät yllättävän paljon toisiinsa. Toinen pienryhmä oli valmistellut kokonaisuuden, joka käsitteli Psykologista aikaa ja toinen kokonaisuuden Temposta.

Psykologinen aika

                                                   Kuva sivulta: www.tulevaisuus.fi

Pienryhmä oli perehtynyt psykologiseen aikaan erityisesti Yhdysvaltalaisen psykologian professorin Philip Zimbardon teorian mukaan. Esitys aloitettiinkin vauhdikkaan ja tietorikkaan RSA Animate - The Secret Powers of Time -videoklipin katselulla. Videolla Zimbardo jakaa ihmisten aikakäsitykset (Time Perspective) menneen (past), nykyhetken (present) ja tulevan (future) mukaan. Tarkemmin hän lajittelee kyseiset käsitykset vielä positiivisiin ja negatiivisiin tapoihin suhtautua aikaan ja elämään. Zimbardo viittaa myös psykologian professorin Robert Levinen tutkimuksiin, joissa selviää kuinka aikakäsitykset jakautuvat maailmankartalla. Videolla saimme siis jo maistiaisia seuraavankin esityksen aiheesta.

Videolla esitellyt aikakäsitykset eivät rajaudu määrittelemään ihmistä, vaan meistä kaikista löytyy erilaisia tapoja orientoitua aikaan ja elämään. Saimme ryhmältä etukäteen tehtäväksi täyttää internetissä Zimbardon luoma testi: The Time Paradox http://www.thetimeparadox.com/zimbardo-time-perspective-inventory/ ja merkitä ylös saamamme tulokset. Videoklipin jälkeen ryhdyimmekin tarkastelemaan omia tuloksiamme ja aikakäsityksiämme. Vertasimme tuloksia testisivustolta löytyvään kaavioon, jonne Zimbardo oli määritellyt jonkinlaiset tavoitepisterajat. Keskustelussa päädyimmekin juttelemaan siitä, mitkä muut asiat vaikuttavat ihmisen aikaorientoitumiseen ja siihen onko suhtautuminen positiivinen vai negatiivinen. Päädyimmekin siihen, että ihmisen elämänasenne vaikuttaa suuresti asiaan, eikä aikakäsityksiä voi aivan mustavalkoisesti tulkita. Opettajana on kuitenkin tärkeää tiedostaa, että oppilaat omaavat erilaisia tapoja orientoitua elämään. Zimbardon mukaan ne, joilla on positiivinen menneisyyskuva suhtautuvat myös tulevaisuuteen positiivisesti. Opettajana meidän tulee auttaa oppilaitaan havainnoimaan menneisyyttään myönteisesti, esim. auttamalla oppilasta näkemään kehitystä oppimisprosessissaan. Videolla Zimbardo toteaa, että koululaitoksen tehtävänä on muuttaa nykyhetkessä elävä hedonistinen oppilas tulevaisuuteen suuntaavaksi. Samaa aihetta käsittelimme aiemmin Aika koulukontekstissa -pienryhmän tunnilla, jossa luimme aiheeseen liittyvän tekstin aikasosiaalistamisesta.

Juttelimme myös temperamenteista sekä Maslown tarvehierarkian kautta ihmisen perustarpeista. Tutkiessaan aihettaan pienryhmä päätyi toteamaan, että aikakäsitykset, temperamentti ja ihmisen perustarpeet liittyvät ja vaikuttavat toisiinsa oleellisesti. Opettajan  kannalta tärkeää on ymmärtää, että Maslown tarvehierarkian mukaisesti oppilas ei pysty kehittämään kognitiivisia taitojaan, luovuuttaan, olemaan spontaani etc., elleivät hänen perustarpeensa: fysiologiset perustarpeet, kuten nälkä ja lepo, turvallisuuden tunne, rakkaus ja joukkoon kuulumisen tunne sekä itsetunto ole tyydytetyt. Opettajana meidän tulee siis pitää tuntosarvemme erittäin herkkinä huomaamaan lasten tarpeet ja pyrkiä auttamaan heitä parhaamme mukaan.


Tempo

Toisella pienryhmällä oli sosiokulttuurinen näkökulma aikaan ja he päättivät jakaa ryhmien kesken keskeisen teeman, tempon (speed of life). Heti aluksi pääsimme tekemään Internetin kautta kyselyn, jonka avulla kartoitettiin karkeasti sitä, millainen tempo Kellukkeella on. Myöhemmin selvisikin, että samanlainen kysely oli teetetty kahdelle luokalle eri kouluista ja pääsimme vertailemaan sekä luokkien välisiä tuloksia, että oman ryhmämme tuloksia luokkien tuloksiin.

Pienryhmä antoikin muille ryhmäläisille kyselyn jälkeen väritystehtävän, jossa piti värittää maailmankarttaa sen mukaan, miten käsitti tempon eri puolilla maailmaan. Vihreässä paikassa on hidas tempo, oranssissa keskinopea ja punaisessa nopea tempo. Tehtävän jälkeen vertailimme tuloksiamme ja huomasimme, että kartoissamme oli paljon yhteneväisyyksiä. Pääsimme pohtimaan, mikä aiheuttaa tempon nopeuden ja ajatuksistamme heräsikin paljon samankaltaisuuksia pienryhmän esittelemästä seuraavasta jaottelusta, joka löytyy psykologian professorin Robert Levinen teoksesta A Geography Of Time.

Tempoon vaikuttavat:

1. Taloudellinen hyvinvointi
2. Teollisuus (esim. kellon yleistyminen)
3. Väestömäärä (kävelynopeus kasvaa, mitä enemmän ihmisiä kaupungissa on)
4. Ilmasto (lämpimämmät maat ovat hitaampia tempoltaan)
5. Kulttuuriset arvot (individualismi "aika on rahaa" vs. kollektiivisuus; kiire voidaan kokea vihamielisenä)

Karttatehtävä: ryhmäläisten käsityksiä tempon nopeudesta eri puolilla maailmaa.

Pienryhmä oli käynyt myös vierailemassa Tuomalan koulussa, jossa koulun toimintakulttuuri eroaa hieman "normaalista" alakoulusta. Koulussa on aikaan liittyviä käytäntöjä, jotka ovat kokeilemisen arvoisia muun muassa ajattomalle viikolle. Tuomalassa esimerkiksi jokaisella oppilaalla on oma viikkosuunnitelma, jonka tahtiin oppilas voi edetä. Oppilailla on siis vapaus (ja samalla vastuu) suunnitella omaa ajankäyttöä koulussa. Tuomalassa pyritään myös käyttämään eri tiloja joustavasti tarpeen ja tehtävien mukaan.

Lopuksi pienryhmä esitteli kysymyksiä ja keinoja, joita pohtimalla ja toteuttamalla omaa tempoa voisi hidastaa täällä nopean temmon maassa.

• "Ei minkään" tekeminen täytyisi määritellä uudestaan. Voisimme kysyä itseltämme "Mitä tänään tapahtuu?" sijasta "Mitä tänään ei tapahdu?".
• Elämmekö kellon ajan vai tapahtumien mukaan?
• Tempon hidastaminen vaatii harjoittelua!
• Tulisi välttää kritisoimasta sitä, mitä ei ymmärrä.

Aika koulukontekstissa

Kaikkien tutkimusryhmien työ alkaa olla loppusuoralla. Perjantaina 14.2. esiintyi muille pienryhmä, joka oli syventynyt siihen, millaisena aika kouluissa lapsille näyttäytyy.

Esitys herätteli koulun kiireiseen ilmapiiriin draaman keinoin. Saimme mm. kokea, miltä tuntuu yrittää opiskella, jos opettaja antaa tehtävän tekemiseen tiukan aikarajan ja painostaa nopeuteen kaikin keinoin. Vaikka tilanne kelluja nauratti, muisti valitettavan moni samankaltaisia tilanteista omilta kouluajoiltaan tai luokista, joissa oli tehnyt sijaisuuksia. Teimme vastuuryhmän johdolla myös pieniä improvisoituja näytelmiä. Ne saivat Kellukkeen pohtimaan, kuinka erilaisia hetkiä koulupäivään mahtuu ja miten erilailla oppilaat voivat ne kokea.

Luimme myös yhdessä otteen "Aika se vaan on niin oleellista" nimisestä pro gradu -tutkielmasta. Siinä esitellyt tutkimustulokset kertovat, että tiukka aikataulu saa oppilaissa aikaan voimattomuuden tunteita. Tutkielman mukaan koulu opettaa huomaamattaan lapsia ajattelemaan, että aika on kuin rahaa ja sitä tulisi yrittää jatkuvasti käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Tällaisen aikasosiaalistaminen johtuu gradun mukaan koulun pyrkimyksestä kasvattaa hyviä, kuuliaisia kansalaisia. Nykyaikana yhteiskunnassa tarvittava osaaminen on hyvin erilaista kuin ennen - siksi myös koulun tulisi muuttaa aikaan liittyviä toimintatapojaan.

Esityksessä oli erittäin tärkeitä huomioita ajasta koulukontekstissa. Aikaa koulukontekstissa tutkinut ryhmä kertoi esimerkiksi, että opettajan opetuspuheen ja toiminnan luokassa on oltava rauhallista - tällöin oppilas kokee, että hänellä on aikaa tutkia ja pohtia opiskeltavia asioita omassa tahdissaan. Pienryhmän lukeman materiaalin mukaan lasten tulisi myös saada tehdä työnsä loppuun. Vain silloin he voivat kokea oppimisen iloa. Ikävä kyllä valitettavan monessa koululuokassa opettaja on aikatauluja ja rutiineita pilkuntarkasti noudattava ylituomari, joka ei anna lapsille tilaa vaikuttaa ja olla luovia.

Mielenkiintoinen esityksessä esiin tullut käsite oli myös mikroflow. Mikroflown oppilas voi saada vaikkapa kirjan sivujen rullauksesta tai pyyhekumeista tornin rakentaessaan. Usein tämän kaltainen toiminta kielletään häirintänä. Puuttuminen saattaa kuitenkin todellisuudessa saada negatiivisia muutoksia niin psyykkisissä kuin kognitiivisissakin toiminnoissa (esim. hermostuneisuuden lisääntyminen).

Pohdimme paljon sitä, miten opettaja saisi luotua luokkaan rauhallisen ilmapiirin, jossa jokainen saa keskittyä tekemään tehtävänsä loppuun. Mieleemme tuli esimerkiksi oppilaiden jakaminen pieniin lukuryhmiin. Ajattelimme myös, ettei nopeudesta saa millään lailla palkita - nopeasti tehtävistä suoriutuneelle tulee tarjota innostavaa tehtävää, joka ei kuitenkaan liiaksi houkuta muita.

Aiheeseen voi tutustua lisää seuraavissa lähteissä:
- Laine, K. 2011. Koulukuvia - Koulu nuorten kokemistilana. Jyväskylä: Kopijyvä Kustannus Oy.
- Rantala, T. 2006. Oppimisen iloa etsimässä. Jyväskyä: PS-kustannus.
- Kortemäki, T. & Sinervä, S. 1999. "Aika se on niin oleellista". Kahden kyläkoulun 5. -6. -luokkalaisten aikakäsityksiä sosiaalipsykologisesta näkökulmasta. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma.

 

 

Hetkessä elämistä Mindfulnessin keinoin

Tänään tutustuimme Mindfulnessiin Hollannista asti tulleen vieraan opastuksella. Saimme loistavia vinkkejä hyvinvoinnin lisäämisen - varmasti Mindfulnessista olisi hyötyä koululuokassakin!

Mindfulness-menetelmä auttaa läsnäolossa, oman itsen kuuntelussa, stressinhallinnassa ja rentoutumisessa. Pohjimmiltaan sen sanotaan olevan itsensä rakastamista ja lopulta rakkauden jakamista muille. Useimmat Mindfulness-harjoitukset ovat helppoja ja yksinkertaisia, mutta niiden siirtäminen arkeen taas usein ei. Tässäkin asiassa harjoitus tekee mestarin!

Näin aiheesta on kirjoitettu Helsingin Sanomissa:

http://www.hs.fi/terveys/a1378085539175

http://www.hs.fi/kotimaa/Tietoisuustaitojen+vaikutusta+nuorten+ja+lasten+mielenterveyteen+aletaan+tutkia/a1392614830636?ref=hs-art-new-2

Eukkaa!

Tiistain 11.2. vietimme eurytmiaan tutustuen ja keskustellen.

Eurytmia on taidemuoto, joka tuo musiikin ja runouden näkyväksi puheeksi. Sen tarkoitus on tuoda esiin arkipuheen takainen sielunelämä alkuvoimaisella tavalla.  Eurytmia on Steiner-koulujen keskeinen oppiaine. Steinerpedagogiikassa eurytmian ajatellaan kasvattavan oppilaan moraalista kehitystä, itsetuntoa, vuorovaikutustaitoja ja keskittymiskykyä.

Eurytmia oli monelle kellulle aivan uutta, mutta Kellukkeessa oli havaittavissa hienoista innostuneisuutta ja kiinnostuneisuutta eurytmiaa ja yleensäkin Steinerpedagogiikkaa kohtaan. Löysimme myös eurytmiasta yhteyksiä moneen yleisempään liikunta- ja taidemuotoon. Kenties myös eurytmian kaltainen liikunta sopisi osaksi kiireetöntä koulua?



Lopuksi vielä muutama linkki:

 

Joogaa

Perjantai alkoi työskentelyllä pienryhmissä ja jatkui hathajoogalla. Joogassa kellut keskittyivät hetkeen ja rentoutumiseen.

Kiitos joogagurulemme!

Aikajännitteitä

Tänään Riikan johdolla analysoimme omia ajattoman viikon kokemuksiamme työtavalla, jossa pyrimme tunnistamaan aikaan liittyviä jännitteitä. Tässä muutamia:

Itsestään huolehtiminen-muut velvoitteet
Mitä minä haluan-mitä muut minulta odottavat
Itsekkyys-syyllisyys
Luovuus-pakko

Vasten ajattoman viikon ajatusmaailmaa puhuimme loppukurssin aikataulutuksista (kuva alla) ja miten nidomme ajaton viikko – koulukokonaisuuden kasaan. Sovimme, että pienryhmien näkökulmien esittelyt aloitetaan pe 14.2. ja jatkuvat ma 18.2. Esittelyiden on tarkoitus olla toiminnallisia ja keskitytään siihen, miten tieto saadaan jaettua niin, että kaikki oppivat. Koko tietomäärää ei ole tarpeellista tuoda kaikille, vaan aiheesta voi rajata jonkin tärkeän aiheen tai teorian. Ryhmät voivat esimerkiksi etukäteen pyytää muita lukemaan jonkun tekstipätkän.

Koulukokonaisuutta työstetään koko ajan ryhmäesittelyjen rinnalla. Kokonaisuudesta luodaan jokin dokumentti, johon liitetään myös teoriaa. Tämän lisäksi blogiin kirjoitetaan tiivistelmä kokonaisuudesta.

Lopuksi Riikan antama tärkeä ohje:

"Älkää tehkö mitään, mikä ei ole mielekästä!"

4.2.2014

Tapasimme Liisan aikataulutetun ajattomissa merkeissä Minervatorilla ja keskustelimme ilmiömme tämän hetkisestä tilasta. Oli ajattoman viikon toinen päivä, mihin liittyen kävimme läpi ensimmäisiä tuntemuksia ja viikon aiheuttamia haasteita. Osalle ajattomuuten pyrkiminen oli onnistunut kohtalaisesti, kun taas osa koki vaikeuksia. Yhteisymmärrys vallitsi siitä, että ajattomuuteen pyrkimisen haasteena oli oman suorituskeskeisen ajattelutavan lisäksi myös ulkopuolinen maailma. Ulkopuolinen maailma ei selvästi ole mukana teemaviikossamme.

Ajattomuuden käsittelyn lisäksi aloimme pohtimaan vaihtoehtopedagogisten suuntausten näkemyksiä liittyen teemamme ja tajusimme, että muilla koulukunnilla saattaa olla paljonkin aiheesemme liittyvää sisältöä. Liisa nosti esille steinerpedagogiikan tärkeän oppiaineen eurytmian, jossa yhdistyy  liikunta sekä taiteellinen ilmaisu. Toivomme löytävämme lisätietoa aiheeseen liittyen ilmiön edetessä.   

Ryhmät tutkivat aihepiirejään täydellä teholla ja näkökulmat alkavat pikkuhiljaa löytää muotoaan. Yksi pienryhmistä lähtee hakemaan omalle tutkimuksen kohtelleen käytännön tietoa Tuomalan koulusta tutkimalla koulun oppilaiden aikakäsityksiä.  Seuraava yhteistapaaminen on torstaina.

Ajaton viikko jatkukoon. Tunnelmat lienevät jotain näiden kahden väliltä.

Östersundom

Kelluke viettää tällä viikolla ajatonta viikkoa. Aika monen kellun viikko ei ollut saanut parasta mahdollista starttia. Tästä suunnataan uuteen nousuun ja jokainen voi pohtia, mitä voisi tehdä toisin vai voiko asiaan vaikuttaa. 

Opiskelujen osalta aloitimme viikon vierailemalla hevostallilla Östersundomissa. Ohjelmassa oli karsinoiden siivoamista (sitä itseään) ja hevosiin tutustumista. Kaikki tuntuivat löytäneen lämpimän yhteyden hevosiin, jotkut jopa uskaltautuivat ratsaille. Pikaisen purun lopputuloksena koimme ainakin ruumiillisen työn vaikuttavan positiivisesti tunteeseen, että saa jotain aikaan. Silloin myös havaitsee, että jotain on todellakin tullut tehtyä. Raittiissa ulkoilmassa maanantaimoodilla olleet aivot alkoivat jälleen raksuttaa ja kiireen tuntu unohtui kokonaan.

Kiitos Kaisa, että saimme vierailla tallilla!

Klaara

Kelluke tutustuu tallielämään. Kenties tässä tapa rentoutua, unohtaa kiire ja keskittyä hetkeen.

Kellujen omat tavoitteet ajattomalle viikolle

Viikko 6 on kellujen Ajaton viikko. Tällä viikolla pyrimme elämään hetkessä ja nauttimaan arjesta. Koimme, että meidän on itse koettava Ajaton viikko ja sen haasteet, jotta pystyisimme kehittämään siitä koulumaailmaan soveltuvan kokonaisuuden.

Sovimme yhdessä, että jokainen pitää viikon ajan pientä päiväkirjaa tuntemuksistaan. Lisäksi jokainen sai määritellä omat tavoitteensa ajattomalle viikolle. Arvioimme pitkin viikkoa, miten nämä tavoitteet toteutuvat ja mitkä estävät tai edistävät niiden toteutumista.

Heidin tavoitteet:

• aktiivinen "aikapäiväkirjaan" kirjoittaminen
• oman ajankäytön tarkkailu (milloin on vaikea irtautua ajasta, milloin helppo? Osaanko heittäytyä hetkeen?)
• facebookin, netin ja kännykän käytön minimonti
• kotona telkkarikielto (töissä yövuoroissa ei mahdollista)
• erityishuomio kohtaamisiin ja läheisten kanssa yhdessäoloon (täysillä siinä hetkessä olemiseen)
• viikon aikana pyrin ainakin johonkin seuraavista: juoksulenkki ilman musiikkia (aikaa vain omille ajatuksille), 1 h kirjoitusharjoitus ilman mitään virikkeitä, aikatilapolku valokuvien avulla...
• aistit herkkänä!  

Anninan tavoitteet:

• Helppojen "aivot narikkaan"-viihdykkeiden minimointi
• Omiin ajatuksiin ja aisteihin keskittyminen erilaisissa tilanteissa (ulkoilu, urheilu, kotona tekemättä "mitään")
• Jonkun/joidenkin harjoitteiden kokeilu, esim. kirjoitusharjoitus
• Kohtaamisissa hetkeen tarttuminen ja läsnäolo

Marjon tavoitteet:

• Carpe diem - pyrin tarttumaan hetkiin kuin hetkiin (läheisten kanssa oleminen, rentoutuminen, koulujutut, liikkuminen, siivoaminen...) täysillä, enkä mieti muita asioita ja/tai tulevaa.
• Vältän turhaa norkoilua (sähköpostin, facebookin tms. selaaminen) Internetissä.
• Omien pohdintojen reflektointi ja kirjoittaminen aikapäiväkirjaan.
• Läheisten kanssa aktiivinen läsnäolo, esim. ei katota ohjelmaa tai elokuvaa, vaan luetaan yhdessä kirjaa, keskustellaan tai  mennään lenkille.
• Ajan antaminen itselleni.

Eevin tavoitteet:

• Yritän elää hetkessä ja keskittyä juuri siihen asiaan, mitä olen milloinkin tekemässä
• Aion kokeilla luovan kirjoittamisen harjoitusta
• Normaalisti tarkkana aikatauluttajana pyrin pääsemään ajasta irti ja pohtia, pystynkö siihen. Esim. pyrin pääsemään eroon ajattelusta, että tietyssä ajassa pitää saada tietyt asiat hoidettua.

Soljan tavoitteet:

• Havainnoin, mitkä asiat aiheuttavat minulle stressiä ja kiireen tuntua, mitkä asiat estävät hetkeen tarttumisen
• Keskittyminen siihen hetkeen, missä juuri nyt olen.
• Pyrin käyttämään enemmän aikaa minua innostaviin asioihin, 
• Kokeilen aikatilapolun tekoa ja aikapäiväkirjan kirjoittaminen
• Luovan kirjoittamisen harjoitus (1h)
• Netin ja kännykän käytön minimointi ja vähemmän telkkaria. Näiden tilalla lukeminen tai urheilu
• Miellekkäiden oppimistapojen löytäminen
• Rentoutuminen

Piian tavoitteet:

•  Pyrin välttämään rasittavaa hektisyyttä ja viime tinkaan jättämistä (vaikka sitten tekemällä rauhassa myöhemmin)
• Vähennän Facebook-feedin selailua tyhjinä hetkinä, esim. julkisissa kulkuvälineissä matkustaessa
• Kirjoitan ylös niitä hetkiä, joina viikko tuntuu ajattomalta, sekä niitä, joissa kello iskee vastaan
• Teen itselleni tärkeitä asioita muiden kanssa, mutta myös yksin
• Pyrin tekemään asioita loppuun asti
• Aikatilapolun laatiminen yhdeltä päivältä

Severin tavoitteet:

• Oman ajankäytön tarkkailu ja "aikapäiväkirjan" ylläpito
• Television ja netin selailun korvaaminen esimerkiksi lukemalla tai vaikka shakin pelaamisella
• Luovan kirjoittamisen harjoitukset
• Läsnäoloon keskittyminen

Kaisan tavoitteet:

• Kännykän räplääminen pois, yritän käyttää kännykkää vain, jos pitää soittaa tai tekstata
• Katson televisiota mahdollisimman vähän
• Nautin ajan kulusta!
• Aikapäiväkirjan kirjoittaminen ainakin yhdeltä päivältä
• Luovan kirjoittamisen harjoitus (Heidin ohjeilla)
• Tarkkailen omaa ajankäyttöäni

Viivin tavoitteet:

• Oman ajankäytön tarkastelu
• Läsnäolo arjessa kiireestä huolimatta
• Pitkät, ajattomat iltasadut lasten kanssa
• TV:n katsomisen ja kännykän räpläämisen minimointi
• Perheen arjessa omien hetkien löytäminen ilman oman ajan ottamista

Tommin tavoitteet:

• Oman ajankäytön tarkkailu ja riittävästä levosta huolehtiminen
• Töiden laittaminen taka- alalle mahdollisuuksien rajoissa ( sähköposteihin vastaaminen ainoastaan kiireellisissä asioissa)
• Läsnäolo perheelle
• Nauttia vain olemisesta ilman suurempia hyötytavoitteita
• Kuunnella oman kehon ääntä ja keskittyä kulloiseenkin hetkeen
• Tietokoneella vietetty aika maksimissaan 30 min päivässä

Miljan tavoitteet:

• Tarkkailla  ja pohtia omaa ajankäyttöä
• Yrittää elää enemmän tässä hetkessä ja tietoisesti jättää tulevaisuuden huolet välillä taka-alalle
• Pohtia, mikä minulle todella on merkityksellistä
• Miettiä oman ajan organisointia ja asioiden priorisointia