Psykologinen aika ja tempo

Maanantaina 17.2. syvennyttiin aikaan kahdesta eri näkökulmasta, jotka liittyivät yllättävän paljon toisiinsa. Toinen pienryhmä oli valmistellut kokonaisuuden, joka käsitteli Psykologista aikaa ja toinen kokonaisuuden Temposta.

Psykologinen aika

                                                   Kuva sivulta: www.tulevaisuus.fi

Pienryhmä oli perehtynyt psykologiseen aikaan erityisesti Yhdysvaltalaisen psykologian professorin Philip Zimbardon teorian mukaan. Esitys aloitettiinkin vauhdikkaan ja tietorikkaan RSA Animate - The Secret Powers of Time -videoklipin katselulla. Videolla Zimbardo jakaa ihmisten aikakäsitykset (Time Perspective) menneen (past), nykyhetken (present) ja tulevan (future) mukaan. Tarkemmin hän lajittelee kyseiset käsitykset vielä positiivisiin ja negatiivisiin tapoihin suhtautua aikaan ja elämään. Zimbardo viittaa myös psykologian professorin Robert Levinen tutkimuksiin, joissa selviää kuinka aikakäsitykset jakautuvat maailmankartalla. Videolla saimme siis jo maistiaisia seuraavankin esityksen aiheesta.

Videolla esitellyt aikakäsitykset eivät rajaudu määrittelemään ihmistä, vaan meistä kaikista löytyy erilaisia tapoja orientoitua aikaan ja elämään. Saimme ryhmältä etukäteen tehtäväksi täyttää internetissä Zimbardon luoma testi: The Time Paradox http://www.thetimeparadox.com/zimbardo-time-perspective-inventory/ ja merkitä ylös saamamme tulokset. Videoklipin jälkeen ryhdyimmekin tarkastelemaan omia tuloksiamme ja aikakäsityksiämme. Vertasimme tuloksia testisivustolta löytyvään kaavioon, jonne Zimbardo oli määritellyt jonkinlaiset tavoitepisterajat. Keskustelussa päädyimmekin juttelemaan siitä, mitkä muut asiat vaikuttavat ihmisen aikaorientoitumiseen ja siihen onko suhtautuminen positiivinen vai negatiivinen. Päädyimmekin siihen, että ihmisen elämänasenne vaikuttaa suuresti asiaan, eikä aikakäsityksiä voi aivan mustavalkoisesti tulkita. Opettajana on kuitenkin tärkeää tiedostaa, että oppilaat omaavat erilaisia tapoja orientoitua elämään. Zimbardon mukaan ne, joilla on positiivinen menneisyyskuva suhtautuvat myös tulevaisuuteen positiivisesti. Opettajana meidän tulee auttaa oppilaitaan havainnoimaan menneisyyttään myönteisesti, esim. auttamalla oppilasta näkemään kehitystä oppimisprosessissaan. Videolla Zimbardo toteaa, että koululaitoksen tehtävänä on muuttaa nykyhetkessä elävä hedonistinen oppilas tulevaisuuteen suuntaavaksi. Samaa aihetta käsittelimme aiemmin Aika koulukontekstissa -pienryhmän tunnilla, jossa luimme aiheeseen liittyvän tekstin aikasosiaalistamisesta.

Juttelimme myös temperamenteista sekä Maslown tarvehierarkian kautta ihmisen perustarpeista. Tutkiessaan aihettaan pienryhmä päätyi toteamaan, että aikakäsitykset, temperamentti ja ihmisen perustarpeet liittyvät ja vaikuttavat toisiinsa oleellisesti. Opettajan  kannalta tärkeää on ymmärtää, että Maslown tarvehierarkian mukaisesti oppilas ei pysty kehittämään kognitiivisia taitojaan, luovuuttaan, olemaan spontaani etc., elleivät hänen perustarpeensa: fysiologiset perustarpeet, kuten nälkä ja lepo, turvallisuuden tunne, rakkaus ja joukkoon kuulumisen tunne sekä itsetunto ole tyydytetyt. Opettajana meidän tulee siis pitää tuntosarvemme erittäin herkkinä huomaamaan lasten tarpeet ja pyrkiä auttamaan heitä parhaamme mukaan.


Tempo

Toisella pienryhmällä oli sosiokulttuurinen näkökulma aikaan ja he päättivät jakaa ryhmien kesken keskeisen teeman, tempon (speed of life). Heti aluksi pääsimme tekemään Internetin kautta kyselyn, jonka avulla kartoitettiin karkeasti sitä, millainen tempo Kellukkeella on. Myöhemmin selvisikin, että samanlainen kysely oli teetetty kahdelle luokalle eri kouluista ja pääsimme vertailemaan sekä luokkien välisiä tuloksia, että oman ryhmämme tuloksia luokkien tuloksiin.

Pienryhmä antoikin muille ryhmäläisille kyselyn jälkeen väritystehtävän, jossa piti värittää maailmankarttaa sen mukaan, miten käsitti tempon eri puolilla maailmaan. Vihreässä paikassa on hidas tempo, oranssissa keskinopea ja punaisessa nopea tempo. Tehtävän jälkeen vertailimme tuloksiamme ja huomasimme, että kartoissamme oli paljon yhteneväisyyksiä. Pääsimme pohtimaan, mikä aiheuttaa tempon nopeuden ja ajatuksistamme heräsikin paljon samankaltaisuuksia pienryhmän esittelemästä seuraavasta jaottelusta, joka löytyy psykologian professorin Robert Levinen teoksesta A Geography Of Time.

Tempoon vaikuttavat:

1. Taloudellinen hyvinvointi
2. Teollisuus (esim. kellon yleistyminen)
3. Väestömäärä (kävelynopeus kasvaa, mitä enemmän ihmisiä kaupungissa on)
4. Ilmasto (lämpimämmät maat ovat hitaampia tempoltaan)
5. Kulttuuriset arvot (individualismi "aika on rahaa" vs. kollektiivisuus; kiire voidaan kokea vihamielisenä)

Karttatehtävä: ryhmäläisten käsityksiä tempon nopeudesta eri puolilla maailmaa.

Pienryhmä oli käynyt myös vierailemassa Tuomalan koulussa, jossa koulun toimintakulttuuri eroaa hieman "normaalista" alakoulusta. Koulussa on aikaan liittyviä käytäntöjä, jotka ovat kokeilemisen arvoisia muun muassa ajattomalle viikolle. Tuomalassa esimerkiksi jokaisella oppilaalla on oma viikkosuunnitelma, jonka tahtiin oppilas voi edetä. Oppilailla on siis vapaus (ja samalla vastuu) suunnitella omaa ajankäyttöä koulussa. Tuomalassa pyritään myös käyttämään eri tiloja joustavasti tarpeen ja tehtävien mukaan.

Lopuksi pienryhmä esitteli kysymyksiä ja keinoja, joita pohtimalla ja toteuttamalla omaa tempoa voisi hidastaa täällä nopean temmon maassa.

• "Ei minkään" tekeminen täytyisi määritellä uudestaan. Voisimme kysyä itseltämme "Mitä tänään tapahtuu?" sijasta "Mitä tänään ei tapahdu?".
• Elämmekö kellon ajan vai tapahtumien mukaan?
• Tempon hidastaminen vaatii harjoittelua!
• Tulisi välttää kritisoimasta sitä, mitä ei ymmärrä.