Kirjallisuuden koontia

Päätimme lukea ilmiömme kannalta olennaista kirjallisuutta ja kokoonnuimme tarkastelemaan yhdessä kirjallisuuden antia. Vaikka jokainen Kellukelainen omalla taholla on käyttänyt erilaisia lähdeaineistoja tarpeensa mukaan oli kuitenkin mielestämme tärkeätä, että valitsemme joitakin lähteitä, joihin kaikki tutustuvat. Näin loimme yhteisen tietopohjan ilmiöllemme.

Yhteinen lukemistomme koostui kolmesta osasta. 1)Tutkiva oppiminen käytännössä (Hakkarainen, Bollström-Huttunen, Pyysalo, Lonka, 2004) kirjasta luimme luvun, jossa kuvailtiin tutkivan oppimisen toteuttamista käytännössä "Esineet ennen, nyt ja tulevaisuudessa"- hankkeessa. 2) Luimme Kaisu Mälkin artikkelin Building on Mezirow´s Theory of Tranformative Learning: Theorizing the Challenges of Reflection (2010). 3) Rinna Saramäen kirjasta Hyvän mielen vaatekaappi (2014) luimme ensimmäisen pääluvun, Pahan mielen vaatekaappi. Kaksi ensin mainittua antoivat meille ymmärrystä oppimisesta sekä auttoivat tarkastelemaan ilmiötämme kasvatuspsykologian näkökulmasta. Kolmas lähde antoi meille tietoa ilmiömme punaiseksi langaksi valitsemastamme teemasta, vaatteista.

Käytimme kunkin kirjan käsittelyyn erilaista menettelyä. Tutkivasta oppimisesta käytännössä keskustelimme, Pahan mielen vaatekaapista väittelimme ja reflektion haasteita käsittelevästä artikkelista "flingasimme" pienryhmittäin. Jäkimmäisessä saimme myös asiantuntijaapua kirjoittajalta.

"Esineet ennen, nyt ja tulevaisuudessa"- hankkeesta keskustellessamme ei noussut aluksi esiin kovinkaan paljon uutta tai sellaista mielenkiintoista, jota emme olisi jo tienneet tutkivasta oppimisesta. Esimerkkitapaus oli mielestämme myös hieman "out of date". Esimerkkitapauksen lukeminen siivitti ryhmän kuitenkin palaamaan tutkivan oppimisen mallin tarkasteluun ja edelleen siitä johdetun tutkivan suunnittelun mallin työstämiseen. Loimme perustan Suomen Varat -näyttelyn suunnittelu- ja toteuttamisprosessille mallia käyttämällä:
  

•Designkonteksti: Suomi kauppasaarrossa -> muuttunut tilanne: vain Suomesta löytyvät luonnonvarat ovat käytössä

•Designhaaste: Tehdä vaatteet Suomesta löytyvistä materiaaleista. Mitä materiaaleja Suomesta löytyy, joista vaatteita voidaan valmistaa?

•Oma designidea: Uuden vaatteen suunnittelu

•Idean arviointi: Voiko vaatteet toteuttaa käyttämällä Suomesta löytyviä materiaaleja?

•Uusi informaatio: Hankitaan tietoa materiaaleista ja niiden soveltuvuudesta käytettäväksi vaatteessa.

•Ongelman uudelleenmäärittely

•Uusi designidea: Ilmenneet haasteet huomioitu ja tehty uusi suunnitelma näiden valossa.

Seuraavaksi käsittelimme Pahan mielen vaatekaappia. Tämä kirjan osio käsitteli vaateteollisuutta lähinnä kuluttajan näkökulmasta, mutta antoi samalla kosolti tietoa vaatteen elinkaaresta, tuotannosta ja tuotannon moniportaisuudesta, muodista, eettisyydestä, työoloista, valmistusmateriaaleista jne. Koimme lukemamme hyödylliseksi ja ajattelua herättäväksi. Käsittelimme lukemamme jakautumalla kahteen pienryhmään ja väittelemällä kirjasta kummunneista neljästä väittämästä: 1)  Suomen kannattaisi panostaa vaateteollisuuteen, 2) On eettisempää ostaa luonnonkuituvaatteita kuin tekokuituvaatteita, 3) Tiedonkulun parantaminen on yksinkertainen ratkaisu tehdä vaateteollisuudesta eettisempää, 4) Kuluttaja voi vaikuttaa ompelijan palkkaan.

Väittely koettiin hauskaksi ja hyödylliseksi tavaksi tarkastella ilmiöitä. Väittelyn kautta löytyi uusia näkökulmia ilmiön tarkasteluun ja samalla havainnollistui vaatteisiin liittyvien ilmiöiden monimutkaisuus ja se, ettei kysymyksiin aina ole yksiselitteisiä vastauksia.

Kolmannen lukutehtävämme (Building on Mezirow´s Theory of Tranformative Learning: Theorizing the Challenges of Reflection (Mälkki, 2010) tarkastelua helpotti artikkelin kirjoittajan läsnäolo. Olimme jo ennalta saaneet vinkkejä, siihen kuinka artikkelia voisimme tarkastella ja nyt saatoimme myös esittää tarkentavia kysymyksiä artikkeliin liittyen. Aluksi itseohjauduimme pienryhmiin "flingaamaan" yhteiseen näkymään mietintöjämme kolmesta näkökulmasta: 1) Mikä oli jäänyt epäselväksi? 2) Mistä erityisesti olimme kiinnostuneita artikkelista? ja 3) Kuinka voisimme hyödyntää artikkelista saamaamme tietoa omassa ilmiössämme? Tämän jälkeen keskustelimme ja esitimme olettamuksiamme lukemastamme sekä kysyimme kirjoittajalta epäselväksi jääneistä käsitteistä, Merkitysperspektiivin käsite aiheutti kenties eniten pohdintaa ja laajensimme keskustelua kohderyhmäämme (6.luokkalaiset) koskevaksi. Pohdimme muun muassa millaisella kehityspsykologisella tasolla 12-vuotias on, millainen merkitys kasvuympäristöllä on merkitysperspektiivin kehittymiselle ja kuinka opettaja voi tai toisaalta kuinka tulisi ottaa opetuksessaan huomioon lapsen tai nuoren kulttuurissosiaalisesti kehittyvä mieli. Saimme  vielä myös nähdy lyhyen videon kirjoittajan tapaamisesta tranformatiivisen oppimisenteorian kehittäjän, Jack Mezirown, kanssa. Kaiken kaikkiaan asiantuntijuuden hyödyntäminen tässä kohtaa osoittautui jälleen tärkeäksi ilmiömme kehittymisen kannalta.