Vaatteen matka Vantaalle

Kävimme toteuttamassa ekologiseen kestävyyteen keskittyvän ryhmän ensimmäistä oppituntia kahden kuudennen luokan vieraana keskiviikkona 8.10. Miljöönä oli pieni koulun jumppasali, jossa oppilaat istuivat lattialla ja opettajaopiskelijat heiluivat milloin missäkin.

Oppitunti alkoi arvausleikillä. Olimme tuoneet mukanamme erilaisia vaatteita, joiden valmistusmaata arvuuttelimme oppilailla. Niin teknisen urheilupaidan, puuvillaneuletakin kuin villapaidankin kohdalla monet arvauksista sijoittuivat Aasiaan päin.

Tavoitteenamme oli herätellä oppilaita pohtimaan, mistä oma vaate on alun perin tullut, ja mitä vaiheita sen matka kaupan hyllylle on sisältänyt. Seuraavaksi oppilaat saivatkin arvata jonkin oman vaatteensa valmistusmaan, ja arvaukset tarkistettiin mahdollisesti vaatteista löytyvistä pesulapuista. Yllättävän monesta vaatteesta ei löytynyt tietoa valmistusmaasta, vaikka pesuohjeita löytyi monen lapullisen verran.

Jokainen sai kirjoittaa oman vaatteensa valmistusmaan post-it-lapulle ja sijoittaa lapun oikeaan kohtaan kartalle. Oppilaat, joiden vaatteista valmistustietoa ei löytynyt, sijoittivat tyhjän lapun kartan yläreunaan. Myös "mysteerivaatteiden" määrä oli arvokas tieto!

 

 

Vaatteiden tutkiminen, lappujen kirjoittaminen ja oikean maan etsiminen kartalta kaverien avustuksella olivat selkeästi oppilaille mielekästä ja kiinnostavaa puuhaa! Lappujen kiinnityksen jälkeen joukko poikia jäi vielä tutkailemaan, mistä luokkakavereiden vaatteet olivat peräisin. Toiminnallisen hetken jälkeen istuttiin yhdessä alas kartan edustalle ja pohdittiin, miksi niin suuri määrä lapuista oli sijoitettu kauas Suomesta. Samalla huomattiin, että toisaalta monien vaatteisiin oli merkitty valmistusmaaksi eurooppalainen valtio, ja keskusteltiin kauttakulkumaiksi nimitettävistä maista: saako valmistusmaaksi ilmoittaa Saksan, jos siellä lähes valmiiseen vaatteeseen ommellaan kiinni enää pesulappu?

 

Oman vaatteen tutkiminen ja kartan kanssa työskentely olivat selkeästi tunnin kohokohdat oppilaille. Yhdessä kartan tutkiminen opettajohtoisesti opetuskeskustelun rinnalla ei ollut hittiainesta, mutta toisaalta ainakin erään oppilaan päässä heräsi aiheeseen liittyvä tärkeä kysymys: "Miksi pitää tietää, mistä vaatteet tulevat?"

 

Toiminnallisen osion vetovoima ei sinänsä yllättänyt meitä, mutta antoi entistä enemmän vahvistusta ja rohkaisua kehittää opintokokonaisuutta, jossa oppilaat saavat itse tutkia ja kehitellä ideoita!